keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Nakertelua

Meillä on sellainen työnjako, että iskä tekee isot työt ja minulle jää sitten vähän pienemmät ja näinollen minulle jäi kahvojen teko, hän teki uudet ovet autotalliin.
Sain taannoin enoltani vuolupuukon syntymäpäivälahjasta. Kerjäsin sitä vasta 70-vuotislahjaksi, mutta hänen rouva oli ollut sitä mieltä, että se on viisasta tehdä vähän aiemmin, jos vaikka silloin ei ole enää puukontekijää, eikä liioin vastaanottajaa.

Löysin soppelin palan koivupuuta ja ajattelin kokeilla tekeekö puukolla mitään? Vähän juureva, lehmän näköinen eläinhän sinne palikkaan oli kätkettynä.

Hyvä puukko, kun löysi sen :-) Koko puukkorustinki on enon käsialaa, se on hieno ja minulle erittäin arvokas.

13 kommenttia:

  1. Voi jestas sinua taitajaa!! Syntyy kahvat, syntyy lehmät, syntyy vaikka mitä. Sinun koivupuusi on taikapuuta kun sinne on kaikkea kätkettynä. sinä vaan otat puukon (ihana) ja kaivat ne esiin. Loistavaa!
    Hienoa yhteistyötä. Eno tekee puukon ja sinä veistelet sillä puusta esiin vaikka lehmän.
    Nyt en sano mitään.... en ala kinuamaan. :D Ihailen ihailen vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No no vähän hillintää. Oletko koskaan kokeillut puuta vuolla? Minullekin se on ollut vieras materiaali, mutta olimme kerran iskän kanssa metsässä risusavotassa (100 Vuotta sitten). Minua alkoi kamalasti laiskottaa ja istuin rankakasan päälle. Sattui olemaan eväspuukko mukana ja siinä istuissa kuin vahiongoissa aloin vuolemaan puunpalasta. Siitä syntyi pieni kissa. Sen jälkeen olen aina joskus kokeillut jotain. Kissa taitaa olla vieläkin jossain lastenlasten lelulaatikossa.

      Poista
    2. Aaaa, ei pysty hillittämään :D :D

      Poista
  2. Voi ihmettä, mikä puukko, mikä puu ja etenkin mikä nainen! Ja mikä lehmä! Pääkin niin ilmeikäs ja suu valmiina haukkaamaan ruohoa. Sen tiedän, että kaikkea on kätketty puiden ja kivien sisään, mutta että saa sen taitavasti ulos. Minä saisin tuskin lastua irti, haavan kyllä käteeni. Ai niin kahvatkin vielä, siinä on yhteistyötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uunalle sama kuin Kiirulaiselle: Oletko koskaan kokeillut. Eikä minäkään ilman haavoja ole selvinnyt. Eihän tuosta kauan ole, kun kuljin muutaman viikon sormi paketissa ;-DD

      Poista
    2. Olen minä muutaman kaarnalaivan sentään veistänyt :-D

      Poista
  3. VAU!!! OLET TODELLA TAITAVA!! Aivan mykistyy ällistyksestä ja puukkokin on hieno. Samanlaisia kädentaitajia olette, sinä ja enosi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea on kokeiltava, niin ei sitten "vanhana" harmita ;-) Eno on niin kultainen :)

      Poista
  4. Eikö muuten taaskaan kommentit tule mulle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmaan tullut, minä en vain ole käynyt katsomassa uutisvirtaa.

      Poista
  5. Siis mä menin ihan sanattomaksi..suusta ei tuu sanaakaan, se jäi ammolleen auki, kun sun töitäsi ihailin!!Tässä nyt sitten istun suu aukinaisena ja jään näitä ihaileen, lehmää ja kahvoja ja sun kaunista puukkoasi, ja näkykö verta missään, lehmän alla olin näkevinäni jotain punaista, hi!
    Siis sä olet taiteilija taitava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harakka, tikahdun nauruun kanssasi ja suu jäi auki hienosta kommentistasi :-DD

      Poista
  6. Sinä oletkin veistäjämestari! Taitava lehmä syntyi taitavista käsistäsi puukon voimalla. Utareet ja kaikki.

    VastaaPoista