Eläimellistä menoa

 "Ahaa, täälläkö se teidän ruokapaikkanne onkin. Tänne tullaankin sitten joukolla joka päivä"
Monena vuotena lintulaudalla on käynyt yksi naakkapari. Tänään niitä oli kuusi kappaletta yhtä aikaa. Neljä sain samaan kuvaan.

" Kuinkahan tässä käy, uskaltaisiko nousta tuohon kannolle aurinkoa ottamaan, on niin lämpöisen näköinen paikka. Joku kyllä kurkkii ikkunasta"

" Tänne se luikahti, aivan varmasti luikahti, minä näin" Tipin hiirenpyynti veti vesiperän tällä kertaa.

Värikollaasi 171

Retkellä

 Leppeä aamupäivä houkutteli makkaramökille  paistamaan kevään ensimmäiset makkarat.
Tie oli vielä lumen ja jään peitossa, mutta hyvin kulkukelpoinen. Lämpöä viitisen astetta, mutta aurinko tuli esille vasta vähän myöhemmin.

 Mökki oli talvehtinut hyvin ja ei aikaakaan, kun savut nousivat pienen majan piipusta.
Ami oli tietty mukana.

 Koko talven olemme pidättäytyneet tästä herkusta, mutta nyt sen aika oli koittanut. Paksusti sinappia päälle ja höyryävää teetä. Kannatti tulla!

Kävelimme perinteisen metsälenkin. Lunta oli paikoin kahlata asti, paita kastui.
Kuvasin tämän pakurikäävän, jota olen hellinyt metsässämme. Annan sen vielä olla paikoillaan ja kasvaa. Pakurihan on monipuolinen ja lääkinnällinen lahottaja lehtipuulla. Googlesta löytyy hyvin tietoa pakurista.

Kollaasi Talvi

Linnuille

Alkaa olla aika ajatella tulevan kesän lintukotoja. Nämä olisi hyvä saada ajoissa puihin. Lumi ei ole nyt vastuksina pönttöjen laitolle, eikä niiden puhdistukselle viime kesän pesäjätteistä.

Kevätsesonki

 Vielä nämä kuvat kanoista ja sitten taasen odotellaan vähän aikaa :-) 

Meillä otettiin varaslähtö pääsiäiseen. Nämä suloiset syntyivät 11 ja 12 päivänä tätä kuuta. Kolme kaikkiaan, mutta kuopus oli vielä emon siiven suojassa. Kaksi keltaista ja ruskea. Mielenkiintoista seurata, kuinka nämä uuden kukon alta siitetyt pojat eroavat Sankarin lapsista.

 Eipä ole ennen päässyt kanaset maaliskuun 12 päivä pihalle. Tässä kuitenkin ollaan Mustin, Valakon ja Väivelön seurassa

Tässä lähes koko lauma. Kaksi oli munimassa ja Vieno tietty lastensa kanssa kanalassa. Kyllä Simo kotkotteli jokaisen ruohonkorren löydettyään, mutta kanoilla näytti olevan omakin tutka kunnossa.

Kanat

Eilen paistoi aurinko ja kanat pääsivät kasvihuoneeseen virkistäytymään. Melske ja touhu siellä kävikin. Nämä muramöykyt nauttivat olostaan oikein olan takaa.

Kanalassa on tapahtunut pieniä muutoksia sitten viime kuvien. Tässä uusimmat tulokkaamme: Musti ja Valakko. Nämä ovat Tyrnäväläisen ja Leghornin sekoituksia. Isoja kanoja, vähän isäntähenkisiäkin, mutta hyvin laumautuivat. Tulivat meille tammikuulla.

Myöskin kukko on vaihtunut. Sankari oli kaikille jollaintapaa sukulainen, niin sen matka päättyi ja Simo tuli tilalle Simo on Hylain Braun, jalostettu muniatyypiksi. Simo tuli samasta paikasta, mistä Musti ja Valakkokin. Linda, äidin lempimuru edessä. Lindahan kasvoi melkein kainalossani, kun äitinsä hylkäsi sen.

Tämä kana on Simon jälkeläinen, elokuulla syntynyt, mutta vähän erikoinen. Sain sen kaupanpäälle, kun se ei ollut sopeutunut laumaan ja sen elämä ei ollut oikein hyvää. Kuntoutin sen omalla osastollaan, missä se on vieläkin öisin. Ruokin hyvin ja paijasin. Nyt se munii, voi hyvin ja aika mukavasti on jo lauman hyväksymä. 

Väivelön erikoispiirteet eivät lopu siihen, että sillä on vähän hitautta liikkumisen kanssa, sen toinen silmä on musta ja toinen harmaa ja silmäaukko on vähän kuin ihmisellä, valkuainen hyvin näkösällä 

Tässä toinen silmä, se on harmaa. Se näkee mielestäni aivan yhtä hyvin molemmilla.

Tähän vielä kuva "oikean" kanan silmästä ja Väivelön silmästä. Väivelön värikin on erikoinen. Se on pinnaltaan tuhkanharmaa ja sillä on mustia pilkkuja höyhenpuvussaan. Nimi Väivelö juontuu sen  ja minun ensi kohtaamisen tuomasta tunteesta. Kun otin sen syliini, oletin, ettei se elä kotiin saakka, mutta kuten kuvat kertovat, se on hyvinvoiva onnellinen kana :)

Orava

Hupsista, onpas tässä kulunut aikaa viime postauksesta. Orava on löytänyt mettispesän kulmilta jotain suuhun laitettavaa

Mikähän surina se kuuluu jalkojeni alta, aivanhan tässä ruokarauha rikkoontuu.

Minua vähän huolettaa, kuuleeko orava oikein. Talvi on ollut niin erilainen. Jännittää, onko mehiläiset talvehtineet hyvin, vai olenko ollenkaan enää mehiläistarhaaja. Sen näemme muutaman viikon kuluttua.