tiistai 14. maaliskuuta 2017

Hyötyharrastus

Varmaan kaikki jo tiedättekin, että olen aina ollut kova kalastamaan. Monesti ei kuitenkaan tule mainittua, mitä siitä hyötyy. Pilkkiminen on antoisa ajanviete, siinä yhdistyy sekä huvi, että hyöty.
Olen harrastanut pienestä pitäen onkimista ja aikuisempana uistelua. Myöhemmin verkkokalastusta ja pilkkimistä. Nyt kerron pilkkimisestä. Pilkkiminen on meditaatiomainen harrastus, silloin kun se tapahtuu vapaa-aikana ja ilman kilpailutilannetta. Siinä hermo lepää ja mieli rauhoittuu.

 Kirkas aurinkoinen aamu, pakkanen muutama aste. Silloin tulee kova kuume päästä jäälle, eikä siinä auta, jos lattia on luuttuamatta, tai kaupassa käymättä. Valinta on pilkkireppu selkään ja jäälle.

 Tänä kväänä sain viimeinkin vähän kankeahkon mieheni lähtemään merelle nossia ja siikaa pyytämään. Ei muuten kankea, mutta uusi asia ja paikka ;-) Norssi on jään alla ja siika pohjassa. No miten sitä nyt yhtäaikaa molempia pyytää. Aina on siimat sotkulla samasta reijästä pilkkien. Kaksi reikää vierekkäin ja toiseen morri jään alle ja toiseen pohjalle. Välillä tulee kiire, kun kumpainenkin vapa antaa merkin kalan olemassa olosta. Välillä kerkeää ottaa kuvn muillekin vinkiksi.
Pikkusiika söi mukavasti ja sain sitä sekä pannulle että pakkaseen


Norssi eli kuore on monen kalamiehen kiusa jäällä. Moni ei sitä ota ruokakalaksi. Sen haju pelottaa, eivätkä edes yritä laittaa siitä mitään. Lokkien ruoaksi jättävät jäälle. Minä kiinnostuin norssista juuri sen laitettavuuden takia. Halusin kokeilla, onko siitä syötäväksi. Venäjällä se on kallis herkku ostaa ja meillä hyljeksitään. Norssia saa näin kevätjäillä. Kun se on kutenut, se menee syvälle ja murjottaa siellä kesän ajan, käy vain harvoin pinnalla syömässä. Norssi on helppo perata, vain pää ja suoli pois, kuten muikulta. Muistuttaakin kovasti muikkua, on vaaleampi ja suomuton. Sen hajurauhanen on niskassa heti pään takana. Peratessa leikataan vähän reilusti pää pois, niin rauhanen lähtee mukana, eikä häiritse sen enempää kalan käyttöä.

  Oikein perkattuna sen haju häviää ja ruoaksi laitettuna se on maukas kala. Kalavelli ilman perunoita vie kielen mennessään, sen voin taata. Sämpylälle juustoa kyytipojaksi, niin kyllä jaksaa.
Savukalana norssi on kuin muikku, hyvin paljon samanlainen. Niitä syö yli tarpeen ja sitten juo kaivon tyhjäksi. Se kellä on mahdollisuus pyytää tätä herkkua, kokeilkaa, ette pety. Googlesta saa paljon hyviä ohjeita, mutta itse sävellykset ovat parhaita