perjantai 24. elokuuta 2012

Tunnustus!

Sain tämän suloisen tunnustuksen Sirpalta- Kuvientarinaa blogista sekä Mansikkaa ja valkoapilankukkaa- blogista, lämmin kiitos siitä ♥!

Tunnustuksen säännöt ovat:

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa, jolta sait sen.
2. Anna tunnustus (5) suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä.
3. Kopioi Pos it ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin.

Eli...anna tunnustus vain (5) ihanalle blogille (tämä onkin se vaikein juttu.)
Jaan tämän tunnustuksen mielelläni seuraaville ihanille blogeille, jotka omaavat
valokuvauksen ohella muitakin taitoja:


Tuulento: Pitkäaikanen blogikaveri ja ystävä. Opettajani ja ohjaajani mehiläisten hoidossa ja paljon muuta.
Perhotar: Ilopilleri-ystävä. Intohimoinen asiaansa vihkiytynyt monipuolisuus.
Aino: Sinnikkäälle, mukavasti erilaisen haasteen pitäjälle.
Isopeikolle: Elämänviisauksia tarinoihinsa kätkevälle lurjukselle ;-D
Orvokki: Hänen mukanaan olen päässyt monille hienoille nojatuolimatkoille Helsinkiin.

20 kommenttia:

  1. Kyllä blogisi on tämän tunnustuksen ansainnut!
    Mukavaa perjantaipäivää.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, arvostan tunnustusta suuresti. Hyvää elokuun jatkoa.

    VastaaPoista
  3. Onnea tunnustuksesta ♥
    "Säästin" Tuulennon ja Perhottaren sinulle, vaikka minunkin teki mieli heille antaa :-) Hyvät valinnat muutkin.

    VastaaPoista
  4. On pitänyt sanoa monta kertaa, että sinulla, ei kun teillä, on hieno uusi profiilikuva ♥

    VastaaPoista
  5. Oikeaan osoitteeseen meni tunnustus! Kun sinulla on niitä kanojakin ja rapuja ja kissoja ja koiria ja makkaramökki ja hienoja taideteoksia ja ja ja ennenkaikkea olet positiivinen ihana sinä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. psst... kuiskaan... laitatko s-postilla mulle sun kotiosoitteen... olis vähän postia toimitettavana.

      Poista
    2. Voi Kiiris tuota vuodatusta, mutta kaikki elukat löytyy.
      Suruakin on ollut. Pojun elämä sammui keväällä auton uhrina ja Tipsu-kana kuoli tuntemattomasta syystä. Ei eläinlääkärikään voinut pelastaa.
      Koko kesän on ollut mieli välillä maassa, mutta jäljellä olevista olen iloinnut.

      Poista
    3. Voihan itkun pitkut... eläinten kanssa on sellaista, että niihin kun kiintyy niin kovasti ja sitten jos tulee menetyksiä, niin se on ihan kauheeta. Minä en meinaa Perämiehen menetystä vieläkään kestää... välillä ihan nyyh nyyh. Mun s-posti on maija.mankki@pp.inet.fi

      Poista
  6. Onneksi olkoon tunnustuksesta. Minäkin love sinun blogiasi.
    ja kiitos, otan tunnustuksen ilolla vastaan. Mutta nyt kaikki on sen saaneet, joille itsekin sen jatkaisin ... pahus.. heh. Mutta katson mitä teen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidät hienoa blogia ja tunnustuksen ansainnut. Mukavaa viikonvaihdetta :-)

      Poista
  7. Hyvä, että sait tunnustuksen. Paljon onnea!
    Tykkään elämän kirjoisesta kodikkaasta bloggaamisestasi,
    tänne on aina mukava tulla.:-)

    VastaaPoista
  8. No kiitos kovasti tunnustuksesta ja kauniista sanoista. Olen varmaan tunnin yrittänyt laittaa itselleni tätä tunnustussivua, mutta kaikki menee pieleen. Kopioin esim sinun aamukammankin moneen kertaan kun yritin kopioida säännöt. Sitten kirjoitin ne itse. oon minä vähän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista sattuu kamu :-DD Tunnustuksesi olet kylläkin ansainnut.

      Poista
  9. Ohhoh, sanoo peikko ja koettaa sormella sille ojennettua paperinpalaa. Paperi liimautuu peikon sormeen, eikä suostu irtoamaan, vaikka peikko koettaa ravistaa sen pois ja irti. Paperi virnistelee peikolle ja kiertyy rullaksi sen peukalon ympärille. Peikko komentaa paperia ja koettaa puraista sitä mutta pureekin ohi ja omaan sormeensa. Siitä syntyy hirmuinen nauru: peikko ja paperi kierivät maassa ja pitelevät vatsaansa. Sitten ne rupeavat painimaan ja peikko koettaa taivuttaa paperin hartiat maahan. Paperi kierähtää ja taittaa itsensä toiseen suuntaan, peikko koettaa karata, mutta paperi heittäytyy sen eteen ja kamppaa sen. Sitten ne vaihtavat paikkoja. Peikko kiertää itsensä ympäri rullaksi ja paperi irvistää virnistyksen. Kohta ne ovat ihan solmussa ja käyvät istumaan puun juurelle. Puu heilauttaa juurtaan ja kellauttaa pukarit nurin. Ne nousevat ylös ja lähtevät mustikkaan. On näet juuri se aika.

    Peikko kiittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä voimainmittelö, mutta lopulta yhteisymmärrys löytyy. Mustikat ovat hyviä :)

      Poista
  10. Kiitos tunnustuksesta ! Mukava, että pidät minua ilopillerinä, sitä haluaisin olla kaikille joka päivä :) Monipuolisuus on toisinaan hyve, toisinaan taas ei, kun tulee touhuttua monenlaista yhtä aikaa eikä malta keskittyä yhteen asiaan. Tunnustus meinasi mennä ihan ohi, kun olen blogeja ehtinyt vain pikaisesti seuraamaan. Onneksi tuli perille kasvotusten :)

    VastaaPoista