Hilta

Olen sanonut Hiltalle, etteivät rypäleet ole vielä syötäviä. Uskoiko hän...  ei uskonut!

Aina näkee uutta

 Kesän kiireiden keskellä on hyvä käydä välillä tuuluttelemassa luonnossa. Siihen minulla on mahdollisuus poikani seurassa, kun hän opastaa pieniä koiranlapsia liikkumaan metsässä.

 Polku on pitkä ja välillä märkäkin, mutta rauhallisesti liikkuen vanhakin jaksoi  muutaman kilometrin patikoida.

 Aina löytyy yllätyksiäkin liikkuessa. Sudenmarjaa en ollut ennen luonnossa nähnyt, mutta nyt sattui kohdalle. Yllättävän iso se oli. Kannattipa olla liikkeellä.

 Aavan suon reunamilla oli karpaloita ja yksinäinen kitulias mänty. Suo on valtavan iso ja luonnonsuojeltu.

 Seudulla oli myöskin komeita kivikasoja. Nämä ovat vanhaa perua, rautaoxidin maalaamia.

Oli toinenkin kasa ja sitä vähän penkaisin, kiviä kun kerään, jos sopivia kohdalle sattuu. Kun siirsin kiviä rinteessä, niin ihmeekseni sieltä alkoi nousta kovan metakan säestämänä tällainen olento. Onneksi oli kamera kädessä ja makro päällä. Ehdin kuvata lepakon ennen kuin se lensi noin metrin alemmas ja asettui varvun oksalle kiikkumaan. En hennonnut häiritä sitä enempää, mutta lepakko kivikasasta... mikä sattuma ja löytö :-o Olipa hieno viikonvaihde.

Mandala 31 Stonehenge.

 Nyt kävi niin, että haluan laittaa kaksi mandalaa. Mandala on sama, mutta toinen kuva on otettu luonnon valossa ja toinen salamalla

Halusin voimastonehengeeni tiettyjä kiviä.
Ruusukvartsi sydämeksi, se edustaa sydän kiveä. Jaspis hallitsevaksi, se on kaikkien kivien äiti ja omaa maagisia voimia. Turkoosi edustaa parantavaa voimaa. Ametisti suojaa noituudelta ja on rakastuneiden kivi.
Tiikerinsilmä on suojelija. Alusta on poltettua savea. Värit edustavat maata, taivasta ja aurinkoa.
Tämä oli mieluisimpia haasteita vastata.

Mehiläisen ikä

 Tässä on kaksi eri-ikäistä mehiläistä. Toinen on nuori ja vasta aloittanut meden keruun. Toinen näistä on jo lähes työnsä tehnyt, mutta mistä sen erottaa?

Minulla ei ole syntymäpäivä, enkä muutenkaan ole kunnostautunut, mutta sain ihanalta kummitytöltäni näin kauniin pöytälampun. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalassa

Ystäväni soitteli ja valitti kalan puutetta. Minä hövelinä ihmisenä tietysti kehuin, kuinka hyvä kalajärvi meillä on... Aina tulee kalaa ylenmäärin kun verkot veteen heittää. Näillä lupauksilla sain vieraita ja kuvaustaitoisenkin vielä. Kerrankin on materiaalia näyttää kalastuksestani. Olenhan siitä monesti puhunut ilman minkäänlaista todistetta.
Tämä lumpeiden täyttämä oja vie meidät järvelle. Mieheni on soutajana ja me naisenpuolet ratkomme maailman ongelmia, veneen keikkuessa puolelta toiselle kapealla väylällä.

 Viimein olemme ojansuulla. Kun yhteisymmärrys on saatu, mies soutaa meidät järven selälle... hyvälle kala paikalle. Lasken verkot ja lähdemme viettämään leppoisaa koti-iltaa ja odottelemaan huomista aamua. Kehumme suurella kalansaaliilla niin, että vieras aikoo pelosta luikkia kotiinsa, peläten saavansa koko syksyksi perkattavaa.

 Aamulla - kun vieras viimein herää - lähdemme nostamaan verkkoja. Arvailemme montako haukea nousee. Minä arvaan kahdeksan, mieheni tyytyy kuuteen haukeen ja vieras ei osaa sanoa. Verkkoja nostettaessa, ne olivat toinen toisensa jälkeen tyhjiä...

 mutta viimein nousi ahven ja kohta toinenkin, mutta siihen saalis tyrehtyi.

 Suivausin ja pyysin laskettavaksi verkot uuteen pyyntiin ja niin tehtiin.

 Illalla saimme komean ahvenen, toisenkin ja yhden hauen. Vähän nolotti kehumisemme ylenpalttisesta saaliista, mutta vieras oli ymmärtäväistä sorttia ja niin selvisimme tilanteesta joten kuten tyylillä.

Oli aivan mukava palailla satamaan ja päästä saunomaan, lopultakin mukavalta kalareissulta.

Himalajanjalkalehti

 Himalajanjalkalehti on omanlaisensa asukki puutarhassa. Sillä on pitkä kasvun alkuun lähtö. Menee monta vuotta, ennen kuin se aloittaa tuottaa hedelmiä. Ensin se tekee yhden, muutaman vuoden kuluttua pari voi tulla. Minulla tämä ihme on ollut kymmenkunta vuotta ja tänä kesänä olen saanut enemmän kuin kolme hedelmää. Sen varsisto kuoleentuu joka syksy ja keväällä se nousee maasta melkein silmin nähden nopeasti. Kukat se tekee heti ennen lehtien kunnollista kasvua ja samantien hedelmät, jotka ovat vihreinä myrkylliset, samoin kuin sen lehdetkin.

 Hedelmät ovat soikeita ja onttoja. Onton sisustan seinämissä on siemenet. Hedelmä on nyt syötävä.

Komean ja pehmeän hedelmälihan voi nauttia silleensä vain. Maku ei ole päätähuimaavan maukas, enemmänkin mauton, mutta erikoisuutensa takia, sitä on kehuttava :-DD
Sanotaan, että sen kasvupaikka pitäisi olla puolivarjoinen. Meillä se on aurinkoisella paikalla, mutta menestynyt kohtalaisesti entisessä perennapenkissä, jossa nyt kasvaa metsämansikkaa, raparperiä ja runsaasti rikkaruohoja :)
Lisääntyy kuulema siemenestä, minulla ei ole lisääntynyt :o

Kukkopoika kertoo...

... mutta mitä?

Zilga

 Minulla on tapana käydä Zilga-huoneessa nokkaunilla. Keikahdan kapealle penkille  ja seuraan kattoritilöiden päällä kulkevan viinirypäleen sadon valmistumista. Nyt jo sinertävät, mutta suuhunlaitettavaksi niistä ei vielä ole.

En ole vielä raskinut viinitynnyriin satoa laittaa, saas nähdä joko tänä syksynä...

Mandala 30

Kun sai luoda vapaasti kesän inspiraatioita, niin tottakait aihe oli mieluinen. Minua on inspiroinut tänä kesänä nämä ihanat tipuparvet, joita on syntynyt useampiakin. Kesän vihreys tietenkin ja ystävien kanssa puuhastelut.
Kyllä vielä muutkin asiat, mutta kaikki eivät mahdu yhteen mandalaan :-D

Kala

Lahnarantusuomukala :)

Kylpemässä

 Meidän Toffee-kana hautoi kahta munaa, mutta vain toisesta syntyi pienokainen. Viikon ja kahden päivän vanhana nämä pääsivät ensikertaa ulos ja Toffee halusi heti kunnon multakylpyyn. Samalla se opetti pojalleen, kuinka höyhenet pidetään puhtaina. Poikanen vain oli alakynnessä, kun äiti pyöri ja vispasi kolossaan. Poikanen rengastettu, että löydätte sen :)

 Pieni kyllästyi äitinsä temmellykseen ja haki paikkansa sen vierestä.

 Tätä iloa olisi katsonut vaikka päivän syömättä, kun pieni vispasi ja nautti juuri oppimastaan taidosta.

Kun molemmat olivat vähän rauhoittuneet, poikanen näytti kysyvän äidiltään. Oletko nyt tyytyväinen? Olenko varmasti puhdas? Olen aivan itse pessyt itseni. Olen jo niin iso kana. Emo kehui ja kiitteli moninaisin äänenkääntein onnistunutta opetustaan ja poikasen puhtautta. Kyllä maalla on mukavaa :-)

Jännitteitä

Mandala. Heinäkuun hetket.

Heinäkuun mandala taitaa vielä keritä mukaan.

Sport mallia

 Meillä on tällä hetkellä sportmallin kana, Pirkko-Hilta on sulkasadossa. Onneksi tukka on pysynyt päässä. Olisi aika metkan näköinen kaljuna :-)

Mustikan lapset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Tässä ovat kaksikuisia. Kukkopojat erottuvat selvästi joukosta.. Niillä on kehittyneemmät heltat. Kolme kukkoa ja kaksi kanaa tämä poikue tuotti. Tässä metsästetään horsman kukintoa yhteispelillä. Kuva on otettu kolmen lasin läpi, joten pientä häiriötä näkyvissä.