Kerrassaan sympaattinen kuva! Onko poika surullinen, kun talo sanoo rätspoks...?
En osaa vastata, miksi tein pojan siihen, kai se on alitajunnan kepponen.
On taas niin hellyttävä kuva. Tätä katselee uudelleen ja uudelleen...Oletko tehnyt tämän kuvan alusta alkaen ihan itse?
Valokuva mallina. Ympäristö putsattuna, rakennus nostettuna, puustoa poistettuna, heiniä lisättynä jne.. Aika paljon muunneltuna.
Kaunis tunnelmainen kuva vaikka onkin ränsistynyt asumus ja suru puserossa sikkiellä.Taisokkaasti olet tehnyt.
Sitä menettää sisäisestäkin asumuksestaan aina jotain.
Voi pientä orpo-poikaa :-( Kaunis punainen auto on tallella, mutta ei kunnon kotia, ei vanhempia jotka huolehtisivat. Liikuttava maalaus!
On hyvä, että aina jotain jää jäljelle :-)
Yksin on kurja leikkiä, onneksi autolla pääsee huristelemaan kaukomaille.Koti kaukana korvessa.
Syrjässä asuvalla useinkin on leikkikaverit hukassa :)
Autoko on lapsosen johdattanut tönön luo? Ihan eksyksiin asti?
Mahdollisesti näin on käynyt :-)
Ai että, miten ihanan metsäinen asumus! Valtavan upea metsätunnelma.
Kiitos Kiki :)
Vähän harmittaa, mutta onneksi äiti on tulossa.
Suomalainen versio Hannusta ja Kertusta ilman Kerttua. :)Salaperäinen mökki, kunpa poika nyt vain varoisi, eikä liikaa uppoutuisi autoon.Kiva piirros.
Aika peikkoinen :) Hiano :)
Varmaan mukava asunto ;) Viehättävä kuva!
Minullakin mielessä kävi Hannun ja kertun kohtalo. Talossa mukavia yksityiskohtia. Näyttäisi varmaan ihan muulta ilman poikaa?
Hyvät värit!Tekisi mieli lohduttaa poikaa...
Miksi suru on aina niin kaunista...
Kerrassaan sympaattinen kuva! Onko poika surullinen, kun talo sanoo rätspoks...?
VastaaPoistaEn osaa vastata, miksi tein pojan siihen, kai se on alitajunnan kepponen.
PoistaOn taas niin hellyttävä kuva. Tätä katselee uudelleen ja uudelleen...
VastaaPoistaOletko tehnyt tämän kuvan alusta alkaen ihan itse?
Valokuva mallina. Ympäristö putsattuna, rakennus nostettuna, puustoa poistettuna, heiniä lisättynä jne.. Aika paljon muunneltuna.
PoistaKaunis tunnelmainen kuva vaikka onkin ränsistynyt asumus ja suru puserossa sikkiellä.
VastaaPoistaTaisokkaasti olet tehnyt.
Sitä menettää sisäisestäkin asumuksestaan aina jotain.
PoistaVoi pientä orpo-poikaa :-( Kaunis punainen auto on tallella, mutta ei kunnon kotia, ei vanhempia jotka huolehtisivat. Liikuttava maalaus!
VastaaPoistaOn hyvä, että aina jotain jää jäljelle :-)
PoistaYksin on kurja leikkiä, onneksi autolla pääsee huristelemaan kaukomaille.
VastaaPoistaKoti kaukana korvessa.
Syrjässä asuvalla useinkin on leikkikaverit hukassa :)
PoistaAutoko on lapsosen johdattanut tönön luo? Ihan eksyksiin asti?
VastaaPoistaMahdollisesti näin on käynyt :-)
PoistaAi että, miten ihanan metsäinen asumus! Valtavan upea metsätunnelma.
VastaaPoistaKiitos Kiki :)
PoistaVähän harmittaa, mutta onneksi äiti on tulossa.
VastaaPoistaSuomalainen versio Hannusta ja Kertusta ilman Kerttua. :)
VastaaPoistaSalaperäinen mökki, kunpa poika nyt vain varoisi, eikä liikaa uppoutuisi autoon.
Kiva piirros.
Aika peikkoinen :) Hiano :)
VastaaPoistaVarmaan mukava asunto ;) Viehättävä kuva!
VastaaPoistaMinullakin mielessä kävi Hannun ja kertun kohtalo. Talossa mukavia yksityiskohtia. Näyttäisi varmaan ihan muulta ilman poikaa?
VastaaPoistaHyvät värit!
VastaaPoistaTekisi mieli lohduttaa poikaa...
Miksi suru on aina niin kaunista...
VastaaPoista