Operaatio kukko
Sirkku-kanani
hautoi kolmea munaa, joista kaksi alkuvaiheessa särkyi. Toinen kana oli päässyt
pesälle ja valtataistelun tiimellyksessä kaksi munista tippui lattialle. Tipun
kuoriuduttua emo oli ajettu pesästä, ja poikanen löytyi hengettömänä lattialta.
Nostin emon pesään ja otin poikasen varovasti käsiini. Se oli kylmä, mutta ei
vielä kankea. Laitoin poikasen kämmenieni väliin ja aloin puhaltamaan sille
lämmintä ilmaa. Puhalsin niin, että aivoni tuntuivat sumentuvan. Aikaa meni
kymmenkunta minuuttia, kun tunsin ensimmäisen liikkeen kämmenteni välissä.
Silmäni sumentuivat onnesta - se oli aamuni kohokohta. Jatkoin elvytystä ja
viimein kuulin hennon piip-äänen. Tasainen hengitys jatkui ja emo sai
esikoisensa siipensä suojaan. Olin pelastanut kukon :o
Ihana kertomus :)
VastaaPoistaMissä vaiheessa kukot oppii kiekumaan ?
Kiitos kysymästä. Minulla on ollut yhdeksän vuotta kanoja ja siihen on kerinnyt syntyä aika lauma myös kukkoja. En ole koskaan ajatellut, milloin ne alkavat kiekumaan, mutta arvelisin, että siinä neljän kuukauden iässä. Ensin on äänenmurros ja sitten alkaa epävarmat kiekumisharjoitukset.
PoistaNäinkin onnellisesti voi käydä <3
VastaaPoistaOli se jännittävä kokeilu - epätoivoinenkin, mutta loppu hyvin.
PoistaHienosti ja kärsivällisesti toimittu!
VastaaPoistaKiitos BLOGitse :)
PoistaKaunis tarina. Mahtava kokemus puhaltaa toiseen henkeä ja elämää!
VastaaPoistaHuomasin, että olit kirjoittanut kravun viime viikkoiseen haasteeseen myös. En aina lue kaikkia blogeja, joten jos olisit kiltti ja jättäisit joko Caran tai minun blogiini kommentin, että olet osallistunut haasteeseen, niin tiedämme laittaa sinut mukaan listalle. Yleensä poimimme listoihimme kravut noiden kommenteissa ilmoittautuneiden joukosta.
Lisäsin sinut nyt siihen edelliseen listaan myös.
Joskus tulee tunne, että pitää yrittää :)
PoistaSinä elvytit pikku tipun. Sirkku-kanan murhe sai sinut yrittätään ja onnistuit.
VastaaPoistaMillainen kukko elvyttämästäsi tipusesta tuli?
Kukko on vielä pieni, vajaa kolme kuukautta. Hakee turvaa vielä emonsa viereltä, kun sisarukset puuttuvat. Terhakka muuten, katsotaan nyt voidaanko jättää laumaan. Ainakin yritetään.
PoistaOnnellinen loppu, miten hienoa!
VastaaPoistaJoskus onnistuu :)
VastaaPoistaOlipa hieno selviytymistarina!
VastaaPoistaJa sinä sen teit, puhalsit hengen siihen pikkuiseen, voin kuvitella, miten upealta tuntui pidellä käsissään tipua, jonka sait elvytettyä henkiin!
Olet sinä aikamoinen!
Hyvää kevään jatkoja sulle!
Olet varsinainen hengenpelastaja. Kukko muistaa sinut kunhan varttuu vanhemmaksi :D
VastaaPoista