Halusin komeat kirkkohäät ja rippipappini vihkimään, muuta vaihtoehtoa ei ollut olemassakaan. Löysin kuitenkin itseäni voimakkaamman vastapelurin. Hän ei suostunut kävelemään kirkon käytävää kaikkien silmiteltävänä. Yhden osapuolen kompromissina päädyimme pappilan peräkammariin kahden todistajan kanssa kuulemaan lyhyimmän kaavan sopimusta elää myötä ja vastoin käymiset. Siitä on neljäkymmentäkaksivuotta ja jokaisen myötämäen jälkeen vastoinkäymiset jatkuvat.
42 vuotta, upeaa, nämä bonuskasvot ansaitsevat hatun noston!
VastaaPoistaOlette hieno pari, ei kaikki tykkä kävellä alttarille suuren väkijoukon seuraamana. Pääasia että pari tykkää toisistaa vasta ja myötämäessä. Hienon hellyttävän kuvan olet teistä taitavasti piirtänyt.
VastaaPoistaTässäkö sitä katsotaan itseään silmiin (tai Hiltaa) ja muistellaan, miten siinä oikein kävi. Olkaa huoleti, ei se kirkon käytävä olisi niitä vastamäkiä poistanut, kyllä niitä on tullut, vaikka se käveltiinkin. Suuret eivät häät olleet, mutta kirkon käytävä sentään.
VastaaPoistaTeillä on onneksi sentään ollut myötämäkiä, ei muuten olisi 42 vuotta yhdessä selvitty. Ja turha sitä enää vanhana on alkaa pakkaa sekoittaa.
Kasvotusten lempein ilmein. En minkään kirkossa naimisiin mennyt,maistraatti riitti hyvin :) Ja elämä liian tylsää jos ei olisi vastamäkiä.
VastaaPoistaKaunis Bonuskuva, lämpö huokuu katseestanne.
VastaaPoistaKuva toi omat muistot mieleen...
Kirkkohäistä minäkin haaveilin, vaan kolmen vuoden susiparina asumisen jälkeen, (mikä siihen aikaan kalskahti vielä korvissa negatiivisena) suostuin sanomaan "tahdon" maistraatissa ...siitäkin tulee syksyllä 43v.
Tasainen ei ole tie aina ollut, vaan ei kait se ole tarkoituskaan :)
Ooh Aina, nauroin vedet silmissä. Olet mestari maalaamaan ja huumorintajusi on hulppea.
VastaaPoistaEi ollut kirkkohäitä, ei. Kotona lähimmän suvun edessä pappi vihki 18 ja 24 vuotiaat, ja siitä on aikaa muutama kuukausi yli 40v. Allekirjoitan vedet silmiin tuoneen tekstisi, jokaisen myötämäen seurauksista ;-D Vaan eipä elämä mielenkiintoista oliskaan jos vain tasamaata kuljettaisiin.
"Suolaakin" on oltava :-D.
Upea työ, taitavasti ja ilmeikkäästi tehty. Katseessa on ymmärrystä ja sitä jotakin :-D
Onnea saa vain toivottaa että on jaksanut lupauksen pitää. Osapuolenkin vanhetessa löytyy jatkuvasti uusia puolia joita ei ole tiennyt olevan olemassakaan.
VastaaPoistaHeh heh vai että jokaisen myötämäen jälkeen vastoinkäymiset jatkuu! Onnea ja menestystä vaan jatkossakin
VastaaPoistaKaksi vahvaa ottavat hellästi mittaa toisistaan, elävä liitto seurauksena, hauska bonus tämä :) Olette sentään olleet kammarissa, meidät vihittiin Suomessa nimismiehen työhuoneessa rekvisiittana paperipinot pöydällä ja mappirivistö takana. Vaan onko paikalla väliä, mutkaista ja mäkistä on tie siitä eteenpäin joka tapauksessa, joskus ne vastamäet voi olla helpompia, myötämäissä saattaa olla yllättäviä kiviä ja huonommin niihin törmäteesä käy.
VastaaPoistaOnnea ! Ja kyllä elämä on aina ylös ja alas menoa. Kummasti sen kaiken kestää ja oppi olemaan 'kuuro'. Ihana kuva .
VastaaPoistaKatseet kertovat paljon. Luja on liittonne ja saattaa nuo myötämäkien jälkeen tulevat vastoinkäymiset olla vain piriste arkeen. Onnittelut hääparille.
VastaaPoistaEi ollut minullakaan kirkkohäitä. Kerrostalokodin ikkunasta katselin vastapäisen talon jouluvaloja, kun lupasin pain edessä rakastaa myötä- ja vastamäet. Neljäkymmentäkaksi vuotta siitäkin.
Kaunis ja hellä vihkikuva!
VastaaPoistaEi ole merkitystä paikalla kun ylä- ja alamäkiä yhdessä tarvotaan. Upea boonusmaalaus!
VastaaPoistaOlen ollut kirkkohäissä, joissa oli kolme todistajaa, minä, mieheni ja kaaso. Mieleenpainuva tilaisuus sekin. Hyvin kaikui papin sanat "Tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn..."