Ateria
Äiti,
laita tänään lihapullia.
— Voi lapsirakas, mistä minä
niitä laitan, kun ei ole lihaa.
— Miksi ei ole, naapurin
tätikin laittaa, vaikka sanoo, ettei ole lihaa. Se tekee pullia
porkkanoista ja perunasta ja jostain muusta.
— Mistä sinä
tiedät?
— Olen nähnyt, täti sanoo niiden olevan kevyttä
ruokaa. Voi antaa vauvallekin, kun muusaa piltin
sekaan.
Jahas, äiti ajatteli: Onhan minulla jauhettua särkeä
pakastimessa.
Hän maustoi kalan, teki pulliksi, paistoi
perunamuusille kaveriksi ja kutsui väen syömään.
Perhe istui
ruokapöytään, söivät hiljaisuuden vallitessa, kunnes tytär
lausahti:
— Pyöreitä ovat, eivät maistu lihalle, eivätkä
kasville, mutta kalalle maistuvat. Onkohan naapurin tädillä särkeä,
varmaan sen mies pyytää.
Krapu 9: Lihapulla, särkeä, vauva
Meillä ei kelpaa kasvis eikä kalapullat kellekkään ,jauhelihan sekaan oon joskus sieniä laittanut.
VastaaPoistaSienet ovat hyvä vaihtoehto, käytän itsekin.
PoistaSärjet rikoit pulliksi, hieno keksintö;)
VastaaPoistaOli vähän vaikea sijoittaa tarinaan ;D
PoistaEri kalalajeja kun jauhaa ja tekee pulliksi, hyvin maustaa, niin hyviä ovat. Olen kokeillut haukipullia, hiukan jotain muuta rasvaisempaa kalaa joukkoon.
VastaaPoistaKaikista kaloista saa hyvää ruokaa, kun näkee hieman vaivaa.
PoistaKalapullat ovat kyllä mahtavan hyviä!
VastaaPoistaNiin ovat lihapullatkin :D
Kaikki pullukat maistuu :)
PoistaÄiti yrittää parhaansa mukaan toteuttaa lapsen ruokatoivetta. Saa miettiä, miten semmoisia toteuttaa, jos pyyntö tulee viime tipassa, eikä tarpeita ole. Hyvin tämä äiti selvisi pullia ovat kalapullatkin.
VastaaPoistaMinulle maistuu paremmin tosin lihapullat. Nämä on näitä makujuttuja.
Lapsille on vaikea löytää mieluista, mutta hyvin maustettuna aina jotain syntyy. Enpä muista, milloin olisin viimeksi lihapullia syönyt, mutta kalapullia laitan tavantakaa.
PoistaMe olemme kalan syöjiä, joten kaikki kala käy.
VastaaPoistaMeillä on lapsia totuteltu syömään kalaa juurikin kalapullien ja kalamurekkeen avulla.
Oikein! Kala on niin monipuolinen laitettava, ettei lihaa juurikaan tarvitse kaupasta hakea. Pyydän kalan itse. Norjan loheen en koske, jos suinkin villiä kalaa on saatavilla.
PoistaAikoinaan seurustelin miehen kanssa, joka tykkäsi kalastamisesta. Talvella pilkillä, minulle uusi ja upea kokemus. Seuraavana kesänä vedin elämäni kalan, parikiloisen kuhan. Sitä ennen lapsena olin mato-ongella kiskonut vain räkäkiiskejä järvestä.Hienoja muistoja heräsi kirjoituksestasi. Kiitos, Aina <3
VastaaPoistaKalastus on ollut intohimoni lapsesta saakka, vaikka lähimmälle järvelle oli viisi kilometriä soita ja väliin kangasjuotteja. Pikkuahvenia pyydettiin mato-ongella. Mieheksi sattui myös innokas kalastaja, joten nyt pilkimme, ongimme ja uistelemme läpi vuoden. Kalaa on pöydässä usein.
PoistaHeh, huijaus ei täysin onnistunut! Kalapullia tki meidänkin äiti kun isä oli intohimoinen kalastaja. Kalaa kaikissa muodoissaan, kyllästytti toisinaan.
VastaaPoistaNo, kyllä joskus pitää paussiakin olla, vaikka lihapullien muodossa, ainakin lapsille :)
Poista