Matkalla
Nuori
nainen istuu puolimakaavassa asennossa kansituolilla ja tähyää horisonttiin,
missä näkyy vain veden ja taivaan yhtymäkohta. Laivan hiljainen ääni ja
huomaamaton keinunta raukaisee katselijaa. Hän antaa luomien laskeutua
iiristensä suojaksi, auringon hyväillessä hoikkaa vartaloa.
Joku
rykäisee kohteliaasti naisen vierellä. Hän säpsähtää ajatuksistaan ja kääntää
katseensa kohti tulijaa.
— Anteeksi, mutta onko tässä tilaa vielä yhdelle ”rexonan” käyttäjälle? Tulija kysyy leikkisä pilke silmissään.
— Anteeksi, mutta onko tässä tilaa vielä yhdelle ”rexonan” käyttäjälle? Tulija kysyy leikkisä pilke silmissään.
Nainen
raottaa toista silmäänsä ja huomaa kysyjän mielestään komeaksi mieheksi. Ennen
kuin vastaa, hän panee merkille miehen merenvihreät silmät, ja vähän kulmikkaat
kasvot, sekä pitkän rotevan olemuksen,
— Tyhjä tuolihan siinä on... vielä.
Nainen kääntyy vieressään olevasta tuolista poispäin, ja antaa miehen rauhassa hyväksyä sen −tai hakea toisen paikan auringon palvontaansa varten. Nainen kuulee, kuinka tuoli avataan ja siihen rojahtaa noin yhdeksänkymmentäkiloa nuoren miehen lihaa. Hän ei anna tulijan häiritä itseään, vaan antaa luomiensa sulkea ympäristön näkyvistään.
— Tyhjä tuolihan siinä on... vielä.
Nainen kääntyy vieressään olevasta tuolista poispäin, ja antaa miehen rauhassa hyväksyä sen −tai hakea toisen paikan auringon palvontaansa varten. Nainen kuulee, kuinka tuoli avataan ja siihen rojahtaa noin yhdeksänkymmentäkiloa nuoren miehen lihaa. Hän ei anna tulijan häiritä itseään, vaan antaa luomiensa sulkea ympäristön näkyvistään.
Kotvasen kuluttua viereiseltä tuolilta kuuluu hiljainen rykäisy, mutta
nainen ei ole sitä kuulevinaan. Vähän ajan kuluttua, hän tuntee olkapäässään
kevyen kosketuksen, ja kääntyy häirityksi tulleen ilme kasvoillaan,
koputtelijaan päin, imarreltuna yhteydenotosta.
— Ajattelin käydä hakemassa juotavaa, tuonko sinullekin, vieruskaveri kysyy kohteliaasti?
Nainen on miettivinään, ja vaivoin jaksaa pitää häirityksi tulleen ilmeen kasvoillaan, mutta vastaa yhtä kohteliaasti.
— Ajattelin käydä hakemassa juotavaa, tuonko sinullekin, vieruskaveri kysyy kohteliaasti?
Nainen on miettivinään, ja vaivoin jaksaa pitää häirityksi tulleen ilmeen kasvoillaan, mutta vastaa yhtä kohteliaasti.
— Kyllä, kiitos mielellään, ellei siitä ole
sinulle vaivaa.
— Ei toki, hyvässä seurassa lasillinen on
mieluisa välipala ruokaa odotellessa. Mitä haluaisit minun tuovan sinulle?
— Mitä itse ajattelit ottaa?
— Mielessäni kävi valkoviini. Kävisikö sama sinulle?
— Kyllä lasillinen menee, mutta saanko myös kivennäisveden viinin lisäksi. Viini ei korvaa nestevajausta?
— Mitä itse ajattelit ottaa?
— Mielessäni kävi valkoviini. Kävisikö sama sinulle?
— Kyllä lasillinen menee, mutta saanko myös kivennäisveden viinin lisäksi. Viini ei korvaa nestevajausta?
— Siispä kaksi valkoviiniä ja kivennäisvesi.
Mies katoaa jonnekin laivan uumeniin toimittamaan asiaansa, ja nainen jatkaa häirittyjä päiväuniaan.
Mies katoaa jonnekin laivan uumeniin toimittamaan asiaansa, ja nainen jatkaa häirittyjä päiväuniaan.
— Herätys
uusi ystäväni, täältä teidän nöyrin kamaripalvelijanne tuo virkistävän
välipalan. Nautitaan se yhdessä ja hyvässä hengessä.
Nainen nostaa tuolin istuma-asentoon, ja ottaa
mielihyvää tuntien annoksensa vastaan. Mies on juoman lisäksi tuonut kauniisiin
lasimaljoihin taidolla rakennetut jäätelöannokset molemmille.
Meinaskohan ihan lomasuhdetta aloittaa.
VastaaPoistaNäin voi hyvinkin uusi tuttavauus, kenties rakastuminenkin alkaa.
VastaaPoista