sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kanat

Eilen paistoi aurinko ja kanat pääsivät kasvihuoneeseen virkistäytymään. Melske ja touhu siellä kävikin. Nämä muramöykyt nauttivat olostaan oikein olan takaa.
Kanalassa on tapahtunut pieniä muutoksia sitten viime kuvien. Tässä uusimmat tulokkaamme: Musti ja Valakko. Nämä ovat Tyrnäväläisen ja Leghornin sekoituksia. Isoja kanoja, vähän isäntähenkisiäkin, mutta hyvin laumautuivat. Tulivat meille tammikuulla.
Myöskin kukko on vaihtunut. Sankari oli kaikille jollaintapaa sukulainen, niin sen matka päättyi ja Simo tuli tilalle Simo on Hylain Braun, jalostettu muniatyypiksi. Simo tuli samasta paikasta, mistä Musti ja Valakkokin. Linda, äidin lempimuru edessä. Lindahan kasvoi melkein kainalossani, kun äitinsä hylkäsi sen.
Tämä kana on Simon jälkeläinen, elokuulla syntynyt, mutta vähän erikoinen. Sain sen kaupanpäälle, kun se ei ollut sopeutunut laumaan ja sen elämä ei ollut oikein hyvää. Kuntoutin sen omalla osastollaan, missä se on vieläkin öisin. Ruokin hyvin ja paijasin. Nyt se munii, voi hyvin ja aika mukavasti on jo lauman hyväksymä. 
Väivelön erikoispiirteet eivät lopu siihen, että sillä on vähän hitautta liikkumisen kanssa, sen toinen silmä on musta ja toinen harmaa ja silmäaukko on vähän kuin ihmisellä, valkuainen hyvin näkösällä 
Tässä toinen silmä, se on harmaa. Se näkee mielestäni aivan yhtä hyvin molemmilla.
Tähän vielä kuva "oikean" kanan silmästä ja Väivelön silmästä. Väivelön värikin on erikoinen. Se on pinnaltaan tuhkanharmaa ja sillä on mustia pilkkuja höyhenpuvussaan. Nimi Väivelö juontuu sen  ja minun ensi kohtaamisen tuomasta tunteesta. Kun otin sen syliini, oletin, ettei se elä kotiin saakka, mutta kuten kuvat kertovat, se on hyvinvoiva onnellinen kana :)

22 kommenttia:

  1. Olipa mukava lukea kanalan uutisia. Uusi kukko on komea niin kuin oli entinenkin. Olet myös päässyt hoitamaan ha hellimään vaivaisia ja orpoja. Tämä on vähän kuin joku satumaailma tai tv;n jatkokertomus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kait tämä aika lailla jatkokertomusta on. Joka päivälle sattuu ja tapahtuu hauskoja sattumuksia.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikö vain olekin ja säyseä. Voi ottaa syliin, jota ei Sankarin kanssa voinut tehdä.

      Poista
  3. Olipas mukava lukea sinun kanasista ja upea on kukko , oikein tulee mieleeni runo kukkelikuusta.
    Kauniita värivivahteitakin ja hauskaa kun itse juuri maalasin pääsiäiskukko taulun. Minusta kanoissa on jotain hyvin femiinistä sulokkuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kait mukavampia kotieläimiä lienekään, kuin kanat. Ne ovat yksilöitä, vaikka sitä ei ehkä uskoisi.

      Poista
  4. Kiva nähdä ja lukea mitä tänä päivänä kanalaan kuuluu. Sankari on siis vaihtunut Simoon, komea on hänkin ja uusia kanasiakin tullut. Hellyys ja hyvä hoito on parasta lääkettä, Väivelö on siitä oiva esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kana palkitsee hoitajansa luottamalla siihen, parasta kiitosta.

      Poista
  5. Ei ole kanojeenkaan hoiva ja kasvatus niin helppoa kuin maallikosta tuntuisi. Onnea ja menestystä kanasille ja raps raps!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka päivä onnea tarvitaan, ja aika kuluu mukavasti. Vien raps-terveiset perille :-)

      Poista
  6. Kanoillahan on inhimilliset piirteet, sitä vaan ei tule ajatelleeksi, kun kanan näkee - tai kukon.
    Ihania elämänmakuisia kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla on ulkoiset ja luonnepiirteensä. Ei kahta samanlaista.

      Poista
  7. Ihana kertomus, tuli mieleeni että niin ovat kanatkin yksilöitä niin luonteenpiirteissään kuin "höyhen puvuissaankin" samoin kuin me ihmisetkin!

    VastaaPoista
  8. Mitä ihmettä täältä löysinkään! Mainioita persoonia kaikki, erityisesti pidän nimistä, jotka ovat yhtä persoonallisia kuin kantajansakin. Toivottavasti saamme seurata näiden suloisten tipusten elämää enemmänkin. Täytyypä laittaa blogisi seurantaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simolla oli nimi tullessaan, muut ovat saaneet nimensä olemuksensa mukaan. Ehkä tässä tuonnempana laitankin taasen uutta tietoa näistä murusista :-)

      Poista
  9. Olipa kiva postaus, kivoja nimiä hoidokeillasi.

    VastaaPoista
  10. Teillä kanat viihtyvät, sinulla on hyvät välit eläimiin, muutata nokkimisjärjestystä. Värienkirjo on kaunis kanoillakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt tehdä niiden elämästä elämisen arvoisen. Surkuttelen häkkikanaloita.

      Poista
  11. Tämähän oli mielenkiintoinen postaus. Ihmisethän ovat jo tunnetusti vieroksuneet jotain erilaista ja tavallisuudesta poikkeavaa, ... mutta että kanatkin. Todella mielenkiintoista.

    Hienoa, että olet saanut tuon ihanan erikoisuuden elämään kiinni ja jospa ne muutkin kanat pikkuhiljaa oppivat hyväksymään hänet pienten erikoispiirteidensä kanssa. Komea siipikatras sinulla ja vieläpä tuottoisakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontohan karsii itsessään pois huonot yksilöt, se lienee tässäkin kanoilla vaistovarainen toimintamalli. Kuitenkin Väivelö on päässyt laumaan kohtuullisen mukavasti. Sillä on vain sellainen ominaisuus, ettei se puolustaudu, eikä koske keneenkään. Se ei hae paikkaansa laumassa, vaan siirtyy vain pois alta. Sitä ei kuitenkaan toiset enää pidä poikkeavana ja se on suuri voitto meille Väivelön kanssa. Väivelö alkoi munimaan helmikuulla ja on siitä lähtien tehnyt joka päivä munan. Muna on kanan kokoon verrattuna pieni, mutta se tekee sen ja siitä olemme molemmat ylpeitä. Sen arvoa ei laske se, vaikka se ei tekisi munanmunaa, sillä on enemmän merkitystä, että se saatiin hyvinvoivaksi ja laumaan sopeutuneeksi kanaksi :-)

      Poista