Kanat

Eilen paistoi aurinko ja kanat pääsivät kasvihuoneeseen virkistäytymään. Melske ja touhu siellä kävikin. Nämä muramöykyt nauttivat olostaan oikein olan takaa.

Kanalassa on tapahtunut pieniä muutoksia sitten viime kuvien. Tässä uusimmat tulokkaamme: Musti ja Valakko. Nämä ovat Tyrnäväläisen ja Leghornin sekoituksia. Isoja kanoja, vähän isäntähenkisiäkin, mutta hyvin laumautuivat. Tulivat meille tammikuulla.

Myöskin kukko on vaihtunut. Sankari oli kaikille jollaintapaa sukulainen, niin sen matka päättyi ja Simo tuli tilalle Simo on Hylain Braun, jalostettu muniatyypiksi. Simo tuli samasta paikasta, mistä Musti ja Valakkokin. Linda, äidin lempimuru edessä. Lindahan kasvoi melkein kainalossani, kun äitinsä hylkäsi sen.

Tämä kana on Simon jälkeläinen, elokuulla syntynyt, mutta vähän erikoinen. Sain sen kaupanpäälle, kun se ei ollut sopeutunut laumaan ja sen elämä ei ollut oikein hyvää. Kuntoutin sen omalla osastollaan, missä se on vieläkin öisin. Ruokin hyvin ja paijasin. Nyt se munii, voi hyvin ja aika mukavasti on jo lauman hyväksymä. 

Väivelön erikoispiirteet eivät lopu siihen, että sillä on vähän hitautta liikkumisen kanssa, sen toinen silmä on musta ja toinen harmaa ja silmäaukko on vähän kuin ihmisellä, valkuainen hyvin näkösällä 

Tässä toinen silmä, se on harmaa. Se näkee mielestäni aivan yhtä hyvin molemmilla.

Tähän vielä kuva "oikean" kanan silmästä ja Väivelön silmästä. Väivelön värikin on erikoinen. Se on pinnaltaan tuhkanharmaa ja sillä on mustia pilkkuja höyhenpuvussaan. Nimi Väivelö juontuu sen  ja minun ensi kohtaamisen tuomasta tunteesta. Kun otin sen syliini, oletin, ettei se elä kotiin saakka, mutta kuten kuvat kertovat, se on hyvinvoiva onnellinen kana :)