Vierasmaalainen

Ulkona oli pakkasherra pannut parastaan, mittari näytti 28 miinusta. Kissat naukuivat ruokaa, koiran häntäkin heilui ja silmistä saattoi lukea odotuksen kipinän mahdollisesta makupalasta.
Katsoin jääkaappiin vain havaitakseni sen, minkä tiesin ilman katsomattakin.
Maito oli lopussa, samoin juusto ja makkara, kasviksia ei ollut ainuttakaan iltapäivän ruokaa ajatellen. Laitoin oven kiinni, istahdin pöydän ääreen ja tiesin joutuvani kauppaan, tahdoinpa sitä tai en.
Vaatetin itseni micelinukon näköiseksi, ja reppu selässä iloisesti keikkuen kiiruhdin lähimpään kauppaan muistilista tiukasti taskussa.

Kolikko ostoskärryyn, vähän vetskaria auki, ettei kuuma yllättäisi ja hyllyjen väliin keräilemään puuttuvia ostoksia.
Tapasin mutamia tuttuja kaupassa, joidenkin kanssa vaihdoin kuulumisia pääosin ilmoista -  mitäänsanomattomia repliikkejä puolin ja toisin.

Menin vihannestiskille ihailemaan kesän tuoreutta ja tietty ostamaan jotain kevyttä ruoan lisäkeeksi.
   Olin punnitsemassa tuoretta kurkkua, kun kuulin takaani kuiskauksen: 
—Tunnetko minut, haluaisitko tutustua minuun tarkemmin?
Pyörähdin paikallani ja katsoin kuka minulle kuiskailee.
—Katso kuinka soma, pyöreämuotoinen ja mehukas olen, tämä kuiskuttelija jatkoi ja hämmensi ajatukseni aivan sekaisin.
—Napaani peittää vain pieni vihreä ruusuke, jos sen poistat, olen mehukkaimmillani käyttöösi.
Tässä vaiheessa silmäni söivät jo tuota lämpimän punaista kuiskailijaa.
Ajattelin sen makua suussani ja vesi kierähti kielelleni. Ajattelin juuri kahmaista sen mukaani, kun se sanoi:
—Käytätpä minua miten tahansa. kylvetä toki ennen käyttöä, olen espanjalainen enkä salli sinun saavan vieraita bakteereita  kauttani.
— E e esp eespanjalainen, siis et suomalainen, änkytin ihmeissäni ja yritin hakea siitä jotain espanjalaiseen viittaavia piirteitä.
— Juuri niin espanjalainen, meidät käsitellään hyvin ennen ulkomaille lähettämistä, mutta aineen saa suurimmaksi osaksi pois pesemällä meidät hyväksi ennen käyttöä.
—Nii iin, teitä näkyy olevan täällä aikaliuta myymässä itseänne?
—On toki ja  kaikki me olemme teidän käytettävissänne, yritämme pysyä tuoreena ja kauniina mahdollisimman pitkään, silti meidät käsitellään jo lähtömaassa.

Otin kurkulle hintalapun ja valitsin vielä tuoresalaattia pussin mukaan.
Katselin esille aseteltuja laatikoita löytääkseni suomalaisia tomaatteja, mutta en löytänyt niitä mistään ja taasen se sama kuiskaus:
—Me maistumme aivan yhtä hyviltä kuin suomalaiset kanssasisaremme, emmekä mene jääkaapissakaan huonoksi moneen viikkoon. Ota vain rohkeasti niin monta kuin tarvitset.
—En käytä normaalisti vierasmaalaisia vihanneksia, mutta kotimaisten puuttuessa pääsette tällä kertaa mukaani.
Kassalle kiirehtiessäni ostos kärryistä kuului iloinen supattelu, kurkkujen ja tomaattien tehdessä tuttavuutta keskenään. Vai että oikein espanjasta, kuulin kurkun ihmettelevän…  Niinpä, sieltä asti…