maanantai 26. lokakuuta 2020

Isin tyttö

Mennäänpäs vielä vähän matkaa. Luja ote niskavilloista pakotti Lailan tottelemaan. Käytävä oli sotkuinen, piikkejä ja oksennusta ympäriinsä.
— Hyi helvetti, minne sinä minua viet ja kuka luulet olevasi?
— Olen opettajasi ja vien sinut opintomatkalle paikkaan, jossa näet, kuinka sellaisille käy, jotka haluavat kokea elämänsä kääntöpuolen, kuten sinä näytät haluavan.
Laila löi jarrut päälle karjaisten:
— Minua ei enää komennella.
Ovi avautui, ja sen, mitä hän näki, hän järkyttyi!
Laila oli ollut lapsuutensa isin lempityttö, mutta myöhemmin tajunnut mitä tapahtui.
Teininä karkasi kotoaan, ja sortui kokeilemaan laittomia aineita.
— Vie pois minut, olen nähnyt tarpeeksi.
Ovi sulkeutui, Lailaa puistatti.
— Sinulla on vielä mahdollisuus pelastaa elämäsi.

Krapu 44 Käytävä, oksennus, komento

 

17 kommenttia:

  1. Tästä aiheesta on todella vaikeaa kirjoittaa tyhjenäävästi sadalla sanalla, onnistuit aika hyvin. Voi kun ihmiset tajuais että ihan kaikkea ei tarvitse kokeilla itse ennen kuin ne tyrmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sus` Sata sanaa on aika haasteellinen tapa saada toimiva kokonaisuus.

      Poista
  2. Varmaan viimeinen keino yrittää auttaa. Raju sinänsä, ja toivoa vain sopi, että olisi sen väärtti. Kaikkia se ei herätä.
    Selkäpiitä kylmäävä tarina. Elämä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii iin. Elämä on vaikea oppikirja. Toivotaan, että Laila heräsi ajoissa.

      Poista
  3. Isin lempityttö tajusi jotain, mitä? jäin miettimään.
    Niin kauan kun on elämää on mahdollista muuttaa suuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotonakin voi tapahtua asioita, jotka suistavat nuoren väärille poluille.

      Poista
  4. Kova keino näyttää Lailalle elämän realiteetteja väärein valintojen jälkeen.

    VastaaPoista
  5. Joskus on katsottava kylmää totuutta suoraan silmiin, jos ei vapaaehtoisesti niin pienellä pakolla sitten.

    VastaaPoista
  6. Raju, tiheätunnelmainen krapu.
    Luen juuri Meeri Koutaniemen ja Ann-Mari Leinosen Vahvaksi rikottuja, enkä voi olla yhdistämättä Lailan tarinaa kirjan henkilöiden tarinoihin.

    VastaaPoista
  7. Minäkin jäin miettimään isin lempityttöä, kuten BLOGitse.
    Löytyykö sieltä jotain, joka aiheutti aineitten käytön?
    Aina ei syytä löydy, on vain halu kokeilla ja sitten onkin jo koukussa.
    Karmivaa tulevaisuutta ei ole helppo katsoa. Toivottavasti se auttoi tätä tyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Kotoa voi useinkin löytyä syitä nuorten harhailuun.

      Poista
  8. Pisti kyllä miettimään, hyvä kirjoitus.

    VastaaPoista
  9. Kuullut ja luetut uutiset panevat useinkin miettimään elämän raadollisuutta.

    VastaaPoista
  10. Piti lukea usemapi kerta, niin tiheä ja painostava on tunnelma. Shokkihoito toivottavasti tehoaa Lailaan, toisaalta joskus shokki on niin suuri, ettei sitä voi käsitellä ja on helpompi työntää se pois mielestä - vaikka sitten neulalla... Karmaiseva krpau!

    VastaaPoista