Olen harrastanut pienestä pitäen onkimista ja aikuisempana uistelua. Myöhemmin verkkokalastusta ja pilkkimistä. Nyt kerron pilkkimisestä. Pilkkiminen on meditaatiomainen harrastus, silloin kun se tapahtuu vapaa-aikana ja ilman kilpailutilannetta. Siinä hermo lepää ja mieli rauhoittuu.
Kirkas aurinkoinen aamu, pakkanen muutama aste. Silloin tulee kova kuume päästä jäälle, eikä siinä auta, jos lattia on luuttuamatta, tai kaupassa käymättä. Valinta on pilkkireppu selkään ja jäälle.
Pikkusiika söi mukavasti ja sain sitä sekä pannulle että pakkaseen
Norssi eli kuore on monen kalamiehen kiusa jäällä. Moni ei sitä ota ruokakalaksi. Sen haju pelottaa, eivätkä edes yritä laittaa siitä mitään. Lokkien ruoaksi jättävät jäälle. Minä kiinnostuin norssista juuri sen laitettavuuden takia. Halusin kokeilla, onko siitä syötäväksi. Venäjällä se on kallis herkku ostaa ja meillä hyljeksitään. Norssia saa näin kevätjäillä. Kun se on kutenut, se menee syvälle ja murjottaa siellä kesän ajan, käy vain harvoin pinnalla syömässä. Norssi on helppo perata, vain pää ja suoli pois, kuten muikulta. Muistuttaakin kovasti muikkua, on vaaleampi ja suomuton. Sen hajurauhanen on niskassa heti pään takana. Peratessa leikataan vähän reilusti pää pois, niin rauhanen lähtee mukana, eikä häiritse sen enempää kalan käyttöä.
Savukalana norssi on kuin muikku, hyvin paljon samanlainen. Niitä syö yli tarpeen ja sitten juo kaivon tyhjäksi. Se kellä on mahdollisuus pyytää tätä herkkua, kokeilkaa, ette pety. Googlesta saa paljon hyviä ohjeita, mutta itse sävellykset ovat parhaita
Norssi on tosiaan syyttään liian aliarvostettu kala. Minä olen tottunut syömään sitä lapsesta saakka, -meren rannalla kun asun-. Norssi perunakeittoa syötiin lapsuudessa no ihan tarpeeksi...täällä on kalarannassa maanmainio kalapuohi jossa valmistavat friteerattua norssia, ai että! :) Sinullapa on hieno harrastus! Hyviä pilkkikelejä vaan!
VastaaPoistaKas vain, löytyi yksi norssin puolustaja. Kadehdin sinua, kun saat asua meren rannalla. Minulla sinne on matkaa lähes sata kilsaa, mutta käyn tavantakaa kuitenkin.
PoistaNyt on ollutkin komeita pilkkikelejä. Koskaan en ole pilkkinyt.
VastaaPoistaKannattaa kokeilla, se vie mennessään. Rauhallista kiireetöntä touhua.
PoistaHyvillä pyydyksillä saa kalaa, Herkulliselta näyttää kalat laitettuna.
VastaaPoistaPyydyksiin kannattaa vähän satsata ja opetella paikkoja, missä kala asustelee.
PoistaKalaa syön mielellään mutta pilkkiminen ei minun alaani. Tosin hangella ja auringossa mikäs tuolla ois istuskella :)
VastaaPoistaJuuripa näin, mikäs siellä on istuskella. Saa aurinkoa happea ja liikuntaa... niin ja ruokaa tietty :)
PoistaKiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Norssi on ihan vieras kala, kiva oli siitä tietää.
VastaaPoistaJää pelottaa ja pakkanen palelluttaa, ei ole siis minusta pilkkijäksi, mutta odotas kun jäät sulavat, niin sitten minäkin lähden merelle...
Voi olla, että joudut norssia vielä maistamaan ja pahimmassa tapauksessa pilkkimään. Palelemisen voi ehkäistä tarpeellisella vaatetuksella ja jäälle ei tarvitse välttämättä mennä, käy se muutenkin ;-)) Mukavia kokemuksia odotellessa...
VastaaPoistaTämän harrastuksen jaan täysin kanssasi. Tälle talvelle on pilkkihommat vaan vielä oottelussa, sillä jäiden päällä on reilu puoli metriä lunta. Nämä minun pillkilampeni ovat pieniä ja metsien, soiden keskellä, joten lunta keräävät.
VastaaPoistaNorssia täältä ei tule, ei pilkillä pikku vesistä siikaakaan, mutta haukea, ahventa, särkeä enimmäkseen.
Kevätahavan aikana pilkillä on upeaa nokotella kalaa, eikä tule vilu edes sormiin, vaikka paljain käsin pilkin.
Nyt Aina, meidän pitää varoa, ettei naama ihan tumman ruskeaksi päivety.
Olen aina kysynyt jossain tilanteessa: Mistä pilkkimiehen/naisen tunnistaa uima-altaalla. Se joka ei pilki, ei sitä tiedä, mutta me tiedetään. Hän on kaulasta ylöspäin ruskea, muuten kalvakka :) Ei polteta kuitenkaan naamaa karrelle... Ei meidänkään matalista järvistä tule kuin pääosin ahventa ja haukea. Mereltä saa noita erilaisempia kaloja.
PoistaNam kaikelle! Pilkkiminen oli myös mieheni harrastus. Jotenkin se ei minulle sopinut, alkoi pää tunkea ideoita täyteen, kirjoitusjuttuja. Pitäisi olla paperi ja kynä mukana. Sallin miehelleni omat matkat ja sain itse omaa tilaa.
VastaaPoistaPilkillä on aikaa kerätä ideoita ja sitten kotona kiireesti laittamaan ylös mielikuvia... ellei kala syö :-o Jokaisella on itselle mieluisia harrasteita ja se on hyvä juttu.
PoistaAh... vesi tulee kielelle ja savun tuoksu sieraimiin kalojasi katsellessa. Uskon että on hyvää. Pilkkiminen on hauskaa puuhaa, varsinkin keväällä kun ilma aurinkoinen ja lämmin :-)
VastaaPoistaAijai ... alinta kuvaa katsellessa tulee kyllä vesi kielelle. Rapsakat savukalat, parempaa ei ole. Meillä vaan ei täällä Itä-Suomessa ole norssia, onneksi sentään muikkua on myynnissä. Ostankin muikut elävinä suoraan kalastajilta. Koiratkin tykkää niistä pakastettuna.
VastaaPoista