Kävin karpalosuolla, sain karpaloita, mutta myös muutama kuva tarttui kameraan. Kun laittelin kuvia albumiin, huomasin kuvan marjan kyljessä ja se innoitti tulkitsemaan näkemäni.
Pala jostain kauniista pois, joka jää vuotamaan verta. Kuin vertauskuvaa perjantin tapahtumille - huutoa, rukouksia, kiroamista. Voimakas runo. Vieläk karpaloita oli helppo poimia? Pysyivät ehjinä poimittaessa? Vai olivatko niin kohmeessatai jäässä?
Kannattaisi ehkä jättää niiden karpaloiden katseleminen vähempään ja keskittyä syömiseen. Kuvassa voi nähdä vaikka mitä, verinen perjantai tuli ensimmäisenä mieleen runostasi.
Vaikuttava runo!
VastaaPoistaSilmät tiukkana, suu auki siinä karpalo huutaa. Aina kuvatessaan ei tiedä, mitä kuvaa.
Todella puhutteleva runo ja kuvassa sen kertoja ♥
VastaaPoistaHienosti maisema peilautuu marjan kylkeen...
VastaaPoistaKaunis, vaikuttava runo!
Pala jostain kauniista pois, joka jää vuotamaan verta. Kuin vertauskuvaa perjantin tapahtumille - huutoa, rukouksia, kiroamista.
VastaaPoistaVoimakas runo.
Vieläk karpaloita oli helppo poimia? Pysyivät ehjinä poimittaessa? Vai olivatko niin kohmeessatai jäässä?
Viimeviikolla käytiin ja hyvin voi vielä poimia.. Oli niin leppoisa ilmakin.
PoistaSorry, en näe sitä huutoa kuvassa, mutta runo on hieno.
VastaaPoistaTuskainen on huuto karpalosuolla. Hieno kuva ja vaikuttava, vahva runo.
VastaaPoistaKannattaisi ehkä jättää niiden karpaloiden katseleminen vähempään ja keskittyä syömiseen. Kuvassa voi nähdä vaikka mitä, verinen perjantai tuli ensimmäisenä mieleen runostasi.
VastaaPoistaJännä tuo kuva karpalon alareunassa, niinkuin enkeli olis.
VastaaPoistaPelottavan vaikuttavaa!
VastaaPoista