Sain kutsun tutulle polulle
Myös kaloille on rakennettu omat polut
Sorsakin lähti omille poluilleen
Ajatuspolut ovat taiteilijan rentoutumispolkuja
Aina ei tarvitse miettiä minne menee, antaa tuulen näyttää parhaat polut
Monien hienojen kokemusten jälkeen polku voi näyttää kahdelta. Onneksi suojelija on aina mukana.
Matkalla
Katson heräävää
kevättä
Risukkoisen metsän
vilinä ottaa silmiin
Aava pelto
helpottaa
Sateen pieksämät
pellot huutavat jyviä
mustien
sadepilvien massat asuttavat taivaan rantoja
Yksinäinen kelo
nojaa nuoreen mäntyyn
ura kalliossa
ihmisen tekemä
Valkoisia
palleroita mustalla pellolla
lokkipari kiven
nokalla
Kurjet lentävät
kohti pohjoista
Peltikatot pitkänä
jonoa suljetussa tilassa
kätkevät elävän
turhan
Lyhyt elämä
verkkohäkissä
että naisella
olisi hyvä
Fasaanikukko
ihmettelee suurten madon etenemistä
Sininen savi
penkalla kutsuu käsiäni koskettamaan pintaansa
Silmäni syövät
sitä himoisesti
Vanha kyläkauppa
luukut
ikkunoillaan
räystäät
ränsistyneinä odottaa aikansa palaavan
Yksinäinen
sinisorsa pienessä lammessa
vaimo ehkä
hautomassa
Paljaat kalliot
metsä syötetty
rautahampaalle
mutta pienen risun
hiirenkorvat avautuvat
Vihreä mato
pysähtyy
sen uumenista
syntyy kotiloitaan kuljettavia olentoja
Samalla sisään
puskee heitä samanlaisia
Kiire
Käsi hamuaa
taskua
kännykkä putoaa
kadulle sitä ei huomata
Ei kukaan huomaa
ja matka jatkuu
Valkoisten
koivujen kyljet vilisevät
pienet tiet
haarautuvat
Nekin vievät
jonnekin
Juurakoiden kasat
turvepellolla kielivät uskosta maahan
vaikka vienti ei
vedä ja seinät kalisevat tyhjissä navetoissa
Elävä maitokone
on hävinnyt
vain yksinäinen
valkoinen lehmä köytettynä keskelle kevätvihreää peltoa
Veistetyn
pihakarhun uljas olemus vartioi pienen tuvan kujaa
Varkaita se ei
suosi
Vihreä mato
pysähtyy
Kaivaudun sen
uumenista kadulle
Olen tullut
perille
II
Pelastan itseni
vihreän madon sisuksiin
turvaan
häliseviltä kaduilta
ihmisten
täyttämistä kauppakeskuksista
Ruosteen väriset
ratakiskot risteilevät vieden ja tuoden koteihinsa kiiruhtavia
kulkijoita
Kuopuksen hento
halaus
Vie terveisiä
isälle
KIITOS Aina vierailustasi, paluustasi tutulle polulle. Hienosti olet johdattanut katsojan matkalle mukaan monenlaisia polkuja pitkin.
VastaaPoistaToivoinkin kovasti, että laittaisit tämän "tulomatkarunon" blogiisi. Se kertoo niin paljon Suomen maaseudusta ja ihmisten elämästä, menneestä ja nykyisestä.
Kuopuksen hento halaus ja isälle terveiset - liikuttavaa!
Vielä lisäyksenä, että aivan uskomaton tuo viimeinen kuva enkeleineen!
PoistaKiitos Aina, ihana postaus!
VastaaPoistaAivan IIIIHANA postaus. Upeat kuvat, paljon kertovat maalaukset ja entäs nämä runot.
VastaaPoistaNäitä suorastaan ahmii. Kiitos upeasta matkasta kanssasi. Hieno reissu :-))
Kiitos kauniista runosta ja etenkin kiitos siitä, että tapasimme ihan elävässä elämässä!
VastaaPoistaAi niin, piti vielä laittaa oma polkuni tänne:
Poistahttps://susupetalsanat.wordpress.com/2015/05/21/eilen-aurinkoista/
Aivan ihanat runot, tuntui kuin itse olisin matkannut vihreän madon kyydissä...
VastaaPoistaKauniit kuvat erilaisista poluista.
Ihana postaus, pitkä polun kuljit, oli mukavaa hetki kulkea sitä kanssasi.
VastaaPoistaPolku joka antoi paljon ja vielä lukijallekin osansa, runo joka vie mukanaan kulkemaan ja näkemään, elämänvirtaa...Upea!
VastaaPoistaMielenkiintoinen polku jossa kuljit ja kiitos kun saimme kulkea mukanasi tuossa runossa.
VastaaPoistaVoih, tuo tuulen tien lumoatar on aivan ihana! Tunnen siitä jotenkin itseni. Hullulla lailla...lentäen.
VastaaPoistaKuvista arvasinkin missä polkusi on kulkenut. Hienoja heijastuksia tuossa alimmassa, aika uskomaton kuva. Ja aivan ihana matkatunnelma runossasi, junassa sen kokee juuri noin. Todella kaunis runo.
VastaaPoistaKaunis polku.Hyvä kulkea kanssasi.Kiitos.
VastaaPoistaUpea matkakuvaus runona. Olen lukenut jo kolmeen kertaan. Se on tullut sanoiksi, mitä silmäsi on nähnyt.
VastaaPoistaPolut ovat houkuttelevia, kiinnostavia ja salaperäisiäkin, ainakin ajatuspolut. Sinulla on suojelija poluillasi, toivottavasti minullakin.
Tästä menin ihan liikutukseen, niin oli kauniit polut!
VastaaPoistaMielenkiintoinen matka , taidetta tulvillaan on ollut.
VastaaPoistaPolun kun kulkee niin löytää.
VastaaPoistaherkkä, ajatuksia herättävä matkakertomus, kiitos kun jaoit sen kanssamme Aina
VastaaPoistaOlipa niin kaunis runo matkastasi ja poluistasi, missä kuljit.
VastaaPoistaKiitos!
Ihastuttavat kuvat ja niiden tunnelma, runoasi jäin miettimään ja ihmettelin miten voit kertoa tunnelmista jotka ovat minullekin niin tuttuja:)
VastaaPoista