tiistai 14. huhtikuuta 2015

Luova lauantai 169. Eikä aikaakaan kun...

Eikä aikaakaan kun... kukkaset saapuvat!

12 kommenttia:

  1. Oi, tätä iloa, mikä kuvastuu naisen kasvoilta... Kevään ensimmäiset kukkaset!
    Hieno työ!!

    VastaaPoista
  2. Mikä ihanan ilme! Onnea tulvillaan.

    VastaaPoista
  3. Kyllä, silmät ilosta loistaen tiedetään, että kukkaset saapuvat.

    VastaaPoista
  4. Kevät tuo kukkaset, mutta tässä voi olla kyseessä myös, että joku tuo ne. Ehkä vauvan johdosta, siinä kainalossa kun on ihan pikkuinen peukalo suussa.
    Riemu välittyy kyllä kasvoista! Hienosti tavoitettu ekspressiivinen ote koko maalauksessa.

    VastaaPoista
  5. Ilme niin onnessaan kun pitkän talven jälkeen kukkia.

    VastaaPoista
  6. Kaunis ja taitavasti toteutettu työ! Ilmettä ei voi kyllä muuksi tulkita, kuin suureksi ihastukseksi ja iloksi.

    VastaaPoista
  7. Hän näyttää ilonsa ja se välittyy katsojaankin.

    VastaaPoista
  8. Iloinen ja onnellinen ilme, odottavan aika palkitaan kukkasin.

    VastaaPoista
  9. Todella olet saanut katseen vangittua maalaukseesi!
    Iloinen ilme, ja vähän yllättynytkin!

    VastaaPoista
  10. Oi, mikä autuas ilme, symppaan! Odottavan aika on ollut pitkä, mutta nyt olen nähnyt jo valkovuokkoja.

    VastaaPoista
  11. No se on kyllä niin tosi, että yhtäkkiä krysanteemit ja liljat ja muut ihanaiset putkahtelevat maan alta. Ihana ilme ja niin hyvän tuulinen teos =)

    VastaaPoista
  12. Mainio maalaus ja idea haasteeseen.

    VastaaPoista