Jostain syystä tämä kuva miellyttää silmääni suunnattomasti. Tulee tunne, kuin seisoisin maailman laidalla ja kaikki mahdollisuudet edessäni, ne ovat vain kaivettava suuresta tuntemattomasta.
Tulimme kerran Oulusta ja Limingan niityillä oli hiekkamyrsky, se oli vaikuttava näky.
Kaunis näkymä, latokulttuurin muistomerkki.
VastaaPoistaMahtava! Niin miellyttää minunkin silmääni - molempia. Rauhaa ja avaruutta - taivaan täydeltä.
VastaaPoistaOman pienuutensa tunnistaa kuvasta...
VastaaPoistaHyvin vaikuttava, kaunis kuva!!
Vaikuttava on kuvasi. Piti oikein istua ja huokaista, taulun tästä saisi.
VastaaPoistaMinäkin näin kerran sielläpäin samanlaisen myrskyn, mutta en ottanut yhtä vaikuttavaa kuvaa. En tosin ensimmäistäkään!
VastaaPoistaNyt on ollut näitä usvaisia aamuja, tänäänkin kun ajelimme mummelille. Minulla on aina sama tunne, kun katselen usvaista metsänreunaa. Siellä on unelmien satumaa, sinne haluaisi heti lähteä.
VastaaPoistaKuvassasi on juuri se sama tunnelma ja sitten vielä maaginen valo, joka lisää outouden ja kiinnostavuuden tunnetta.
Oletpa saanut blogistasi hienon! Kiva kun laitoit mandaloita näkyviin. Minulla on ollut vähän samaa ajatusta, mutta nuo kasvokuvat ovat nyt vieneet ajan.
Älyttömän hyvä kuva. Aitius oikein puskee sumun seasta.
VastaaPoistaOlet rajannut hienosti, aitan (elämän) pienuus korostuu.
Kuin kangastus Saharassa.. haistan jo pölyn, maistankin (juuri lapioinut hiekat omalta parvekkeelta). Enpä olisi uskonut, että Suomessakin voi noin hiekka lentää. Mutta kuva on tosiaan hieno!
VastaaPoistaOho ... meilläpäin ei ole ollenkaan tuollaisia hiekkamyrskyjä, tietääkseni. Vaikuttava kuva. Epätodellinen, kuin unessa katsoisi. Hieno kuva!
VastaaPoistaHulppea ja vaikuttava kuva!
VastaaPoista