Ulle dulle dof

Uuna Syrjäsuon Ulle dulle dof antaa hienoja lukuelämyksiä eri ajanjaksoilta, elävästi ja mukaansa tempaavasti kirjoitettuna. Novelleihin on kätkettynä ovelasti elämää eri tasoilta monine iloineen ja kokemuksineen.

”Yritin avata suuren, raskaan, sammalkukkien koristaman vanhan kellarin oven. Ensimmäisistä yrityksistäni sain vain jännittyneet niskalihakset ja huminaa korviini. Viimein syvältä nouseva huokaus vapautti juuttuneet salvat ja ovi alkoi aueta rahisten lattiaa vasten”.

Tuulentavoittelijan sisältö menee erikoisella ja tyylikkäällä tavalla ihmisen sisimpään.

Ei ole noin vain helppoa käsitellä ylimääräisiä turhia asioita pois. Totutuista tavoista, toiveista ja aikomuksista on vaikea luopua. Monet anteksipyynnöt jäävät, ”kyllä minä sitten asteelle”.

Monenlaisia portaita mennään vauhdilla ylös ja alas, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei malteta pysähtyä hyödyntämään.

Kuitenkin monien asioiden käsittely ja niiden läpikäyminen selkeyttää oman itsensä tuntemista ja löytää oma tiensä helpompana kulkea.

”Piirustus” Hienot muistot mummiksi tulemisen riemusta vievät ajatukset omaan lapsuuteen. Myllymamman läheisyys ja lämmin syli herättävät muistoja hyvistä asioista, jotka antavat uskoa ja luottamusta osaamisentaitoon tulevillakin elämänpoluilla. Lapsi, jolle uskotaan aidosti tärkeä tehtävä, kertoo luottamuksesta ja arvostuksesta lasta kohtaan.

Novellien monipuolisuus kietoo lukijansa väkisinkin pauloihinsa

Tanssilattialta selvittyäni minua jäi askarruttamaan, kuka nosti kengän pystyyn?

Nyt hyppään ojan yli ja kiipeän vartetun omenapuun oksalle jatkamaan lukemistani...