maanantai 29. lokakuuta 2012

Tipuset



"Arka" on vähän vanhempaa poikuetta kuin muut kaksi pikkuista.
Arka on saanut nimensä arasta luonteestaan, se on vähän säikky. Johtuisiko siitä, kun se on pesueensa ainoa eloon jäänyt tipu ja kasvanut isojen seassa. Ruoka-ajat eivät varmasti ole olleet helpoimpia. Isot ovat syöneet ensin ja häätäneet pienen pois (oletus).
Arka on kuitenkin meillä ollessa vähän jo rohkaistunut, niinpä uskon siitä tulevan aivan hienon yksilön, kun kasvaa ja aikaa annetaan.
 "Touhukas" kerkiää joka paikkaan, sillä on virtaa ja halua käyttää sitä. Näkeehän sen asennostakin
"Mustikka" on utelias, monesti jokapaikassa ensimmäisenä. Terhakka tipu.
 Oli suuria vaikeuksia saada tämä katras yhteiskuvaan ja kuten näkyy Terhakka ei ole edes vähää aikaa paikallaan. Ainakin pää on tässäkin liikkeessä.

25 kommenttia:

  1. Iiih, ihanat tipuset! Luulen, että alan Mustikan etäkummiksi♥ Kyllä kait kanasillakin voi olla kummi;o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikka kiittää ja ottaa mielellään kummiksi sinut.
      Mukava seurata, minkävärinen siitä lopulta tulee.

      Poista
  2. Haluaisin niin mielleläni ottaa muutaman kanan, mutta asumme kaupunki alueella, eikä lupaa varmasti heltiäisi..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin asun kaupunkialueella. Kanala rakennettiin varaston sisäpuolelle 6-neliöä ja luvat ovat kunnossa. Siellä on hyvin tilaa viidelle kanalle ja yhdelle kukolle, koska tasoja on vielä lattia-alan lisäksi, niin neliömäärä nousee yli kuuden. Kannattaa käydä kysymässä Kaupungin maataloustoimistolta, he neuvovat mielellään.

      Poista
  3. Ilmeikkäitä kivoja nimiä. Mustikka on kyllä hauska niin nimeltään kuin ulkonäöltäänkin. Persoonia kaikki ja Arkakin oppii ja rohkaistuu sinun opastuksellasi, siitä olen varma.
    Kiva kun laitoit kuvia pikkuisista :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimet tulivat vähän huomaamatta. Kiiris risti Mustikan :-D
      Nämä ovat jo kasvaneet meillä aika paljonkin. Pyrstösulat ovat tulleet näkyviin ja höyhenpuku alkaa muuttaa väriään. Kiva seurata lopullisia värejä, miten ne muotoutuvat.
      Luulen, että Arasta tulee lähinnä Lemmityn näköinen, siihen väri viittaisi.

      Poista
  4. Kanoja minäkin mielin, mutta ei taida onnistua asumispaikkamme vuoksi. Onneksi sinulla on, voi leikkiä etäkummia niin kuin Kiiris.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihihi, kummeja mahtuu ja lue Irmastiinan kommentti. Kerroin, miten voi saada selville, voiko kanoja ottaa.

      Poista
  5. Teillä on sitten ollut ristiäiset. Herttaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varsinaisia ristijäisiä, nimet taisi tulla huomaamatta.

      Poista
  6. Toivon niin kovasti että Arka reipastuu kunhan huomaa että teillä siellä on sellainen lintukoto jossa on hyvä olla eikä tarvitse pahemmin taistella nokkimisjärjestyksestään.
    Haluisin niin kuulla miten Arka pärjäilee. Ihania tipusia koko porukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän teidät kyllä ajantasalla. Arka on jo paljon rohkeampi kuin tullessaan meille. Se on jo huomannut, ettei sitä ajeta pois yhteiseltä ruokakupilta. Siitä tulee vielä hyvä ja hyväksytty kana muiden joukkoon.

      Poista
  7. Oikein mukava trio tipusia. Nimi tipua myöten ja oikein hyvin nimet kuvaavatkin kantajaansa.

    VastaaPoista
  8. Niin ne monesti nimet tulevat luonteen mukaan.

    VastaaPoista
  9. Voi, kun ne ovat niin kivan näkösiä ja varmasti ovatkin sitä.
    Aralla on alimmaisessa kuvassa ihan sydämen muotoisia valkoisia höyheniä, ihanan näkönen.
    Kyllä sulla on siellä kiva pesue nyt hoidettavana. Onnea nimille, kivoja ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höyhenten päiden erivärisyys on tyypillistä Alhonkannan kanoille. Olipa vaikea kirjoittaa :)

      Poista
  10. onpa kauniita tipuja ja hauskat kuvaavat nimet saaneet. tuli mieleeni omien ankkojeni nimet Klaara (oli muuten poika ankka), nimettömät Leidit (jo hankkiessani munivia ankkoja, nimiä kun ei oltu annettu nuorena, niin enhän niitä enää aikaisenakaan ruvennut ristimään), Tenho ja Venho (sain untuvikkoina ja kasvat itse aikamiespojiksi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava niitä on nimillä kutsua. Näyttää niin kuin ne oppisivat tietämään nimensä.

      Poista
  11. Nämä on nyt niitä lapsikanoja.. eikö. Mukavat nimet, minäkin voisin ryhtyä Touhukkaan salakummiksi. Miten te erotatte ne toisistaan?
    Muuten, mä olen aina ajatellut että kanat on valkoisia, mutta Sveitsissä näin kaikenvärisiä, ja nämäkään ei ole valkoisia. Muuttavatko nää höyhenväritystä kun tulevat aikuisiksi, kyseleee kanoistatietämätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummiksi mahdut aivan hyvin:) Onkohan kenenkään muiden kanoilla kummeja ;-D
      Höyhenpuvun väri muuttuu, kun ne aikuistuvat, mutta en osaa sanoa, minkä verran. Arasta tulee varmaankin lähinnä Lemmityn värinen, sellainen vaaleakirjava höyheninen.

      Poista
    2. Hih, minä luulen, kanasi ovat ainoita maailmassa, joilla on kummit:))))

      Poista
    3. Kiiris, olen samaa mieltä, mutta tntuu ihanalta, kun heillä on niin paljon ystäviä :)

      Poista
  12. Ihanan näköisiä, ja jännä miten niissä on eri luonteisia. Meillä nuorin kanoista ( ja syrjityin) on nyt kasvanut komeimmaksi kanaksi ja onkin kukon uusi lempikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanamaailma on ihmeellinen. Kukaan ei usko ennenkuin seuraa niiden elämää, että ne ovat yksilöitä, eivät joukkio, joka tekee vain munia ja syö. Kana on myöskin oppivainen eläin.

      Poista
  13. Mustikka ei enää olekaan niin musta kuin alkuun näytti:( Muuten hurmaavia ilmeitään myöten ja kaikesta näkee että rakastettuja ovat. Kana ei ole tyhmä elikko ollenkaan, sekin on kummallinen käsitys. Miten raskit luopua sitten kun se aika on? Kirjavia kanoja oli naapurissa ja myös niitä "höyhentassukanoja", en muista rotua. Leghorn-valkokana on vanhoillinen ja kaikille tuttu jo lapsuudesta, mustiakin siitä kuulemma löytyy.

    VastaaPoista