sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Iloa elämään

Tämä talvenselkä on ollut vähän tällaista mitääsanomatonta aikaa, mutta aurinko nousee joka päivä korkeammalle ja panee väkisinkin virran kiertämään... ainakin luulen että panee :-)

14 kommenttia:

  1. Kylläpäs hienosti kuvaa maalaus talven pimeyden tunnelmiasi.

    VastaaPoista
  2. Oh miten kaunis akvarellityö,tunnelma hyvin tavoitettavissa. Valoakin taustalla jo häämöttää, onneksi. Ehkäpä auringon myötä saamme näitä taidonnäytteitä käydä täällä ihailemassa enemmänkin.

    Eilen oli upea aurinkoinen päivä,tänään tulee taas lunta,tupaankin saakka ;-)

    VastaaPoista
  3. Niin tuttu tuo olotila, jonka olet koskettavasti tavoittanut maalauksessasi.
    Johan saisi tämä talvi riittää. Nih!

    VastaaPoista
  4. Kuvan tyttö ei vielä ihan iloiselta näytä, mutta valoa näyttää jo olevan tulossa.

    VastaaPoista
  5. Oloa ja eloa mainiosti kuvaava työ. Ei tässä oikein jaksa vielä ryhtiä pitää, eikä uusia ideoita tunnu syntyvän. Mutta ehkä aurinko meidätkin herättää.
    Ilmeikäs hieno työ!

    VastaaPoista
  6. Kaunis maalaus vaikka vielä odottaa ja keväästä haaveilee.

    VastaaPoista
  7. Josko aurinko jo taittaisi talvenselän oikein kunnolla. Hienosti tunnelman olet saanut maalattua tyähäsi.

    VastaaPoista
  8. Hieno tunnelma upeassa maalauksessasi. Keijukainen aamulla kello viisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä kyllä, keijuklainen ja juuri minun näköiseni aamulla kello viisi ;-DD Kiitos Villiturkki :)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  9. Maalauksessasi on sitä jotain, sitä talvea, pimeyttä, alakuloa..... mutta mutta takana häämöttää valo, joka lisääntyy joka päivä. Hieno työ.

    VastaaPoista
  10. Talvet taittuu, vuodet vaihtuu, kumaraan meinaa käydä roppa. Entä mieli, periksikö antaa vai jotain uutta keksii.

    VastaaPoista
  11. Voi juku, niin upea työ!
    Tykkään todella paljon värimaailmasta ja niin hienosti olet alakulon saanut maalattua työhösi!

    VastaaPoista
  12. No juuri kuin minä! Tuollainen kumma ahdistus, mutta jossa tietää, että ohimenevää, vaikka saa väliin olla hartiatkin läjässä, eikö?
    Suorastaan hurmaava maalaus! Mikä tunne siinä on!

    VastaaPoista