sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kesän riemuja

 Tämä kevätkesä on ollut monella tapaa erikoinen. Ensin helteet, sitten pitkä kylmä jakso. Mettiset saivat kevät kukista hyvin mettä ja siitepölyä, munivat ahkerasti pikkumettisen alkuja, mutta sitten tuli paussi, eikä kaupungissa asuvat saaneet ruokaa läheltä. Kauas taasen ei voinut lentää, kun koneet jäähtyivät liikaa ja matkalainen tuupertui kylmissään pientareelle. Tuli nälkä ja paljon aikaa, päättivät he joutessaan rakennella emokennoja ja suunnitella maalle muuttoa. Ensimmäisenä lämpimänä päivänä sitten kerättiin hynttyyt kainaloon ja menoiksi. Ei toki yksin, vaan koko perheen voimin muutettiin lähimmän tukin latvaan.
Tässä on hyvä huoahtaa ja tehdä lisä suunnitelmia, minne uusi talo rakennettaisiin.
 Sattui isäntäväellä olemaan ketterä poika käymässä ja emäntä hänet puuhun usutti säkkeineen, köysineen, oksasaksineen kaikkineen.
Mettis kokkare pussiin, pussinsuu kiinni köydellä ja kuvaaja otti tilauksen vastaan vieden parven uuteen kotiin, jossa nyt tyytyväisenä uutta huushollia kalustetaan. Tarinan voisi kertoa toisinkin, mutta näin tällä kertaa :-)

Hyvää kesänjatkoa kaikille mettisten omistajille, sekä niitä omistamattomille. Lähden tästä ruohomaan porkkanamaata :-))

19 kommenttia:

  1. Aikamoinen mettiskokkare, tuo homma ei onnistuisikaan ihan keneltä vaan!

    Mukavaa kesänjatkoa sinulle myös...niin ja kanalaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään sileää runkoa yös pääsisi, onneksi poika oli käymässä ja osasi käpätä.

      Poista
  2. Valtavan kokoinen mettiäispesä. (Onko mettiäinen sama kuin mehiläinen?)
    Tuossa siirtohommassa ei saa olla korkeanpaikankammoa eikä mettiäispelkoa.
    Hellettä piisaa, meillä näyttää alkavan jo kuudes päivä peräkkäin.... :)
    Mukavaa tätä viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mehiläistä sanon metiseksi, se on helpompi kuin mehiläinen. Ei, kammoa ei saa olla. Hellettä on nyt täälläkin.

      Poista
  3. Puukin näyttää niin hentoiselta, saati että siellä vielä mehiläisiä pussittaisi, jäisi monelta tekemättä.
    Mukavaa kesää sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puu ei ole hentonen tyvestä, mutta kun pallero oli kahdessatoistametrissä, niin latva on jo hoikempi
      Vilkas kesän alku on ollut :)

      Poista
  4. Voi hyvänen aika, näitä sinun touhujasi! Tai pareminkin mettiäistesi touhuja, eivätkö ne nyt voisi rauhoittua ja pysyä vanhassa pesässä. Kyllä lämpö ruokaa tuo, mutta sitähän ne eivät tiettykään tienneet kun kylmä kangisti ja vatsa kurisi.
    Minusta ei kyllä olisi tuohon :-o

    Toivottavasti nyt lämmön tultua saat viettää kesääkin hetken :-)

    (Nyt tuli jokin ihme vanha nimi, mutta olkoon nyt tämän kerran, arvaat kuitenkin ;-)

    VastaaPoista
  5. Heh, sait uuden pesän! Mullekin eilen soitettiin pihassa olevasta parvesta, mutta se oli mennyt puun koloon. Sinne se sai jäädä. Pitää sonnustautua paksuihin pukuihin ja mennä karsimaan emokennoja!

    VastaaPoista
  6. Näin se menee, hauskasti kerrottu mettiäismuutto! Nyt on taas lämintä ja kova touhu pesissä, ala vaan jo rakentamaan uutta kotia seuraavalle muuttoporukalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen rakentanut hikihatussa ja aina on puute ;-DDDD

      Poista
  7. No huh ... huh!!! Aikamoinen uroteko kiivetä noin ylös noissa kamppeissa ja tuoda vielä tuo pörisevä pallo sieltä alas. Huh!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko pois Villiturkki, ellei poika olisi kiivennyt, mettiset olisivat karanneet ties minne. Siuattu teko, vaikkakin uskalias.

      Poista
  8. Huh-huh, nostan hattua puuhaajille. Minusta tuskin olisi tuohon hoimmaan.

    VastaaPoista
  9. Huima juttu. Onneksi onnellinen loppu. Pitää tietää, miten käsitellä tuommoista mehiläiskokkaretta. Minua hirvitti jo yksi surisija, kun änkesi yöllä samaan telttaan kanssani.

    VastaaPoista
  10. Pussiin pudottaminen onkin hyvä idea, meillä on ollut pahvilaatikko tai ämpäri ja sen kanssa onkin ollut hankalaa kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  11. Mehiläiset, nuo hyödylliset ja ahkerat pikku työläiset ♥

    VastaaPoista